22.2. – 1.3.2025 / Sao Feliz da Marinha – Navia

 

- > Esposende (67 km) - > Vila Nova de Cerveira (53 km) - > Poio (ESPANJA, 80 km) > Ordes (82 km) - > A Coruna (47 km) - > Abadin (115 km) - > Foz (38 km) - > Navia (51 km)

Nyt taitettiinkin matkaa vähän reippaammin, ja siirryimme Espanjan puolelle. Aamulämpötilat ovat olleet noin kymmenen astetta tai alle, päivällä ennätys 16 astetta. Pilvistä, aurinkoista, sumua, sadetta, tuulta. Kaikenlaista säätä on taas saatu. Matkaa on taitettu yhteensä 523 kilometriä. Travemundeen Google Mapsin suorinta reittiä 2310 kilometriä.

22.2. Matka Esposendeen taittui välillä moottoritietä, välillä taajamien halki liikenneympyrästä toiseen. Iso ilmainen matkaparkki, tyhjennyksineen ja vesineen. Aurinkoista, aika lämmin.

Kävelimme jonkin matkan päähän rannalle, jossa oli leveä laudoitettu rantabulevardi veden äärellä. Tai no, siellä ollessamme oli alavesi ja katselimme hiekkapohjaa. Koska oli viikonloppu ja hyvä sää, porukkaa oli aika paljon liikkeellä Kiinnitimme huomioita siihen, että vain pyöräilyvarusteisiin sonnustautuneilla pyöräilijöillä oli kypärät päässä, tavallisissa vaatteissa pyöräilevillä ei. Ei edes lapsilla. Nautimme oluet terassilla, jonka musiikki repi korvia. Hyvä että kuuli omat ajatuksensa, seuralaisen puheesta puhumattakaan. Olisi ollut nautinto ilman sitä kamalaa musiikkia.

Hauska koirakolmikko rannalle mentäessä. 
Lepäilivät rauhassa niin kauan kun kävelimme
ohi. Kun pysähgdyin ottaakseni kuvan, alkoi meteli.
Tämä kuva otettu paluumatkalla, nyt vähän rauhallisempia. 

Autolle palattuamme iski tosi rankka sadekuuro, onneksi olimme jo päässeet takaisin autolle.

23.2. Matkalla Vila Nova de Cerveiraan pitkiå korkeita mäkiä. Tie kulki loppumatkasta Espanjan ja Portugalin rajajoen tuntumassa, ja joen yllä leijaili sankka sumupilvi.

Espanja häämöttää edessä

Piipahdimme ruokaostoksilla. Autolle palattuamme tarkastin kuitin, ja meiltä oli veloitettu yhdestä mangosta ja yhdestä nektariinista 11,10 euroa! Kuittia tutkiessani totesin, että vaaka oli antanut kummallekin reilusti yli kilon painon! Onneksi emme ehtineet vielä lähteä liikkeelle, joten palasin kauppaan selvittämään asiaa. Myyjä ei osannut millään selittää asiaa, mutta joka tapauksessa saimme takaisin 8,40 euroa. En voinut olla miettimättä, että olikohan moni muukin maksanut punnitsemistaan tuotteista reilua ylihintaa. Vikaa vaa’assa? Minä olin punninnut mangon, Kari nektariinin, samalla vaa’alla. Käyttäjävirheestä ei siis voinut olla kyse. Tiedä häntä.

Iso ilmainen matkaparkki, paljon matkailuautoja. Junarata tosin kulki ihan vierestä, mutta ei se isommasti häirinnyt.

Läheinen vanhakaupunki oli oikein viehättävä, linna ja kapeita kujia. Junaradan toisella puolen joen rannalla suuri ulkoilualue lasten leikkipaikkoineen, penkkeineen ja kuntoiluvälineineen. Nautimme kalliit (14 €) Irish Coffeet ihaillen vanhan kaupungin kauniita taloja. Lämmintä 16 astetta.

Iltapäivällä ilmeisesti joidenkin viranomaisten auto kierteli ppysäköintialuetta ja pysähtyi jokaisen auton kohdalla. Mahtoivatkohan tarkastaa, noudatettiinko 48 tunnin pysäköintiaikarajoitusta?

Portugalissa on paljon uskomattoman 
hienoja muraaleja!

24.2. Aamulla lämmintä 13 astetta, harmaata, tihkusadetta. 17 kilometrin päässä ylitimme Espanjan rajan. Olimme olleet Portugalissa vähän yli kolme kuukautta! Matkaa Poioon tehtiin ensin tihkusateessa (pilvi vai hienoa tihkua, emme tiedä), sitten oikein kunnon sateessa. Rauhallinen ilmainen matkaparkki tien vieressä, lähellä rantaa.

Tupapäivä, sadetta. Television katsomista. Tutustuimme uuteen urheilulajiin: SkiMo = Ski Mountaineering). Lyhyillä suksilla, kypärä päässä. Ensin kavutaan mäkeä ylös suksilla (hiihtämisestä ei oikein voinut puhua), sitten sukset pois ja selkään, rappusia ylös, sukset jalkaan ja jyrkkää mutkaista mäkirataa alas.

25.2. Serpentiiniteitä, laaksoissa sankkaakin sumua. Välillä tien varrella tiheätä metsää. Ordesissa kiva ilmainen matkaparkki entisen rautatieaseman luona. Mukava ympäristö pikinik-pöytineen ja nuotiopaikkoineen (jopa polttopuita!). Lasten leikkipaikkakin oli, nyt oli työporukkaa rakentamassa kahta kiipeilyseinää ja yhden pöydän päälle oli ilmeisesti rakenteilla katos. Aivan vierellä kiemurtelee myös pieni joki.

asfaltoitu pyörä/kävelytie. Toinen pää johti Santiago de Compostelaan saakka.

Ja pikkulinnut pitivät konserttejaan!

26.2. Sumuinen aamu, vain viisi astetta lämmintä. Hyviä teitä pitkin kohti A Corunaa. Älyttömän pitkä alamäki, siitä kun kiinnitin asiaan huomiota, meni vielä neljä kilometriä ennen tasamaata! A Corunaa lähestyessämme alkoi aurinkokin taas paistaa.

Matkaparkki on aivan vanhankaupungin vieressä, venesataman luona. Olemme yöpyneet tässä marinassa neljä kertaa, kaksi Ericalla ja kaksi Nereidillä. Emme tahtoneet päästä portista sisään, kaksi kaveria kävi ihmettelemässä liukuportin toimimattomuutta, ennen kuin kävi ilmi, että kyseessä oli käyttäjävirhe: yrittävät vetää sitä auki väärään suuntaan!

Alueella oli tullessamme vain muutama matkailuauto, illan tullen tuli jokunen lisää. Maksu ruhtinaalliset 29 euroa! Kallein koko matkamme aikana maksamamme. (Monilla alueilla on tosin paljon kalliimmatkin maksut – jopa 50 euroa/vrk olen nähnyt, mutta meillä raja kulkee normaalisti parinkympin tienoilla.) Hintaan kuuluu tietysti tyhjennykset, vesi, sähkö, suihkut ja WiFi.

Olimme lykänneet pyykinpesua ties miten pitkään ja nyt viimein saimme senkin homman tehtyä. Olikin hyvät ja nopeat laitteet, vain 30 minuuttia pesu, samoin kuin kuivauskin.

Suihku oli ihanan lämmin. Valitettavasti kävi taas pieni vahinko: suihkukopista ulos astuessani jalka lipesi sileällä liukkaalla kaakelilla ja lensin pyrstölleni. Onneksi ei käynyt kovin pahasti: oikea nilkka ja varpaat vääntyivät alaspäin. Nyt nilkassa on vähän turvotusta ja mustelmaa, nimettömässä pikkuvarpaassa ja ympäristössä turvotusta ja mustaa, ja varsinkin se varvas mustana. Kävely ottaa nyt vähän kipeästi. Täytyy kävellä vähän varoen jonkin aikaa, ettei pahene.

Illalla teimme muistelumatkan vanhassa kaupungissa sijaitsevaan La Leonesa kinkkuravintolaan. Olemme käyneet siellä jo neljä kertaa tätä ennen, 2005 ja 2006 Erica-reissulla, 2014 ystäviemme kanssa Sissillä ollessamme ja 2016 Nereidillä. Paluumatkalla Karibian-reissulta 2020 emme valitettavasti koronan takia voineet käydä tässä ravintolassa, meillä oli lupa käydä vain ruokakaupassa ja hankkimassa Nereidiin jäähdytysletkunpätkä.

Ravintola oli paikallaan ja näytti aivan samalta kuin ennen. Olimme aikaisessa, joten vielä oli tyhjää, mutta vähitellen väkeä alkoi ilmaantua pöytiin ja tiskillä kävi koko ajan asiakkaita ostamassa herkkuja mukaansa.

Tilasimme tutun lautasen kahdelle hengelle, leipää, oliiveja ja talon viiniä. Annos näytti suurelta ja kuvittelin, että siitä jää mukaan otettavaksikin. No ei. Niin hyvää oli, että kaikki meni yhtä leipäpalasta lukuun ottamatta.

Tarjoilijat ja uusi isäntä olivat erittäin ystävällisiä ja oli mukava kertoa, että olemme käyneet täällä jo kaksikymmentä vuotta sitten!

Ostimme vielä mukaan kinkkuja ja leipää. Lasku koko lystistä oli 40 euroa!

Tässä linkki vuodelta 2016 tunnelmasta kyseisessä ravintolassa: https://nereidinreissut.blogspot.com/2016/10/missa-tarjoilijat-juoksee.html

27.2. Hyvää A6 moottoritietä, asumattoman seudun halki ajoimme piiiiiitkiä ylä- ja alamäkiä Abadiniin. Tie taisi olla korkeimmillaan 477 metriä merenpinnan yläpuolella.

Tällä kertaa yöpaikkamme oli pienen tien varrella, joen rannassa. Tien toisella puolella laidunsi poni, joen toisella puolen taas lehmälauma. Itse alue oli EU-rahoilla rakennettu joenranta suvantoineen ja siltoineen, kulkukäytävineen ja piknik-pöytineen. Oikein viehättävä paikka! Vähän tarkenimme istuskella auringonpaisteessa auton vierellä.

28.2. Umpisumussa 175 metrinkorkeudessa teimme matkaa. Tällä pätkällä on ilmeisestikin usein sumua, koska tien molemmin puolin oli pienet keltaiset ja punaiset merkkivalot tolpissa ja oikeassa reunassa vielä maassakin. Oli niin huono näkyvyys, että edellä ajavan rekan olemassaolon saattoi välillä vain aavistaa. Taas tultiin pitkää alamäkeä, nyt oikein liikennemerkillä kerrottiin, että neljä kilometriä 5% alamäkeä mennään. Pitkiä korkeita siltoja laaksojen ja rotkojen yli.

Fozin matkaparkki (tyhjennykset, vettä) oli merenlahden rannalla. Mitään merkittyjä paikkoja ei ollut, joten ajoimme nurmikentälle muutaman muun matkailuauton viereen keula merelle päin. Vesi oli todella alhaalla, edessämme oli vain merenpohjaa. Tuuli oli todella kova!

Kävimme kaupassa. Matkalla kiersimme pienvenesataman ohi. Veneet – pari pientä purjevenettäkin – kelluivat kaikessa rauhassa satama-altaassa, jonka suulla oli hiekkakannas näkyvissä. Tuosta satamasta ei lähdetäkään liikkeelle silloin kun huvittaa!

 

Alavesi. 

Kauppareissulla kuulimme jotain paraatin ääniä ja kansaa vaeltamassa äänten suuntaan. Päättelin, että kyseessä saattaisi olla karnevaalikulkue, mutta emme lähteneet sitä seuraamaan.

Vesi on noussut jo.

Päivän kohokohta: vastaan tuli ihana, ystävällinen vanhaenglanninlammaskoira, jota saimme rapsutella!!

Ja vielä...

                                                Ylävesi - ja tuuli on kaatanut aidankin! 

Rantaan palattuamme seurasimme kiinnostuneina veden nousua lahdelle. On se vaan ihmeellinen juttu tuo vuorovesi!

Vähän politiikkaakin: aivan järkytyimme, kun näimme Espanjan tv:ssä illalla Trumpin ja Zelenskyn tapaamisen tapahtumia. Huh, mitä käytöstä!

1.3. Kova tuuli edelleen. Eilen tullessamme paikalla oli vain muutama auto, nyt kaikki paikat olivat aivan täynnä. Veikkasin, että espanjalaiset olivat tulleet työviikon päätteeksi karnevaalipippaloihin, joiden edellisiltana netistä olin  todennut alkavan illalla kahdeksalta.

Ja sitten tuli paikalle poliisiauto, ja poliisit alkoivat hätistellä matkailuautoja pois. Jos verhot olivat vielä kiinni, he koputtelivat oveen ja antoivat lähtökäskyn. Onneksi olimme itse jo tehneet lähtövalmisteluja ennen häätöä, joten pääsimme alta pois ennen ruuhkaa. Autoja oli paikalla ainakin 50!

Paikattua (huonosti!) A8 moottoritietä, välillä sadekuurojen huuhdellessa suolavesihuuruista Chicciä, huristelimme Navian matkaparkkiin. Paikka on kaupungissa, aivan Eroski ruokakaupan vieressä. Tullessamme oli vain kaksi paikkaa vapaana, mutta tätä kirjoittaessani meitä on parkissa vain muutama.  Tässä paikassa onkin äärimmäisen tarkat säännöt pysäköinnistä. Ei tukijalkoja, ei ikkunoita auki, ei generaattoreita, ei tuoleja tai pöytiä ulkona (ei niitä kyllä saa monessa muussakaan paikassa laittaa auton viereen…), ei mitään mikä menee auton omien mittojen ulkopuolelle. Illalla kävi poliisiauto tarkastamassa, että kaikki ovat toimineet ohjeiden mukaan. EuWiFi toimii täälläkin. Aika monessa kaupungissa näyttää olevan tällainen ilmainen WiFi-palvelu.

Kari kävi kävelyllä minun tätä kirjoittaessani ja löysi kivan ulkoilureitin meren rannalle/rannalla. Laudoitettu kulkukäytävä veden ääressä, vesi oli juuri kohisten nousussa.

Tästä jatkamme huomenna 53 kilometrin päähän seuraavaan paikkaan.