maanantai 30. joulukuuta 2024

21. – 29.12.2024 / Silves – Alvor - Vila do BIspo (Norte Vento)

 




 Vietimme jouluajan Silvessä Ja sitten muutaman yön Alvorissa. Alvorin jälkeen suuntasumme länteen noin tunnin ajomatkan päähän viime talvelta tuttuun Vila do Bispoon.

Lauantaina 21.12.  kävimme aamukävelyllä kylällä. Siellä olikin yllätykseksemme suuret vihannesmarkkinat, vähän joulutavaraakin. Vanhan kaupungin kadunvieret olivat täåötäynnä myyntipöytiä. Ostimme 50 sentillä muutaman havuntapaisen  tuomaan jouluntuoksua ja koriseeksi ikkunalle Toopen ja Tontun kaveriksi.  Ihmisiä oli todella paljon liikkeellä.

Etsinnässä oli parturi ja rahaseinä.  Kumpaakaan emme onnistuneet kylältä löytämään, mutta paluumatkalla kävikin hyvä tuuri. Huomasimme pienen kampaamon, johon Kari pääsi pienen  odoruksen jälkeen hiuksia leikkauttamaan. Pesu, leikkaus ja oikein oikein hyvä lopputulos, hinta 12 €. Ja aivan vieressä olikin sitten myös rahaseinä.Onnistunut reissu!

 Joulunaikaa vietimme aurinkoa ottaen ja kävelyllä käyden. Piti tietysti myös käydä katsomassa Silvesin joulumaailmaa iltavalaistuksessa. Vaatimattomien jouluherkkujemme väkertäminen minikeittiössämme kolmikätisenä vei tietenkin meiltä hyvän aikaa.

 Aatonaattona vihdoin tuli vakuutuksesta tieto, että voin leikkauttaa ranteen Portugalissa. Oli ollut harkinnassa lennättää minut Suomeen!!! Kiireesti tiedon saatuani läksimme ajamaan Portimaoon sairaalaan tilatakseni leikkaususajan. Vastaanoton neitokainen oli aivan huuli pyöreänä, kertoi ettei pysty aikaa antamaan ja lupasi että kollega soittaa minulle vielä samana päivänä. Soittoa ei tietenkään kuulunut, eikä moneen päivään sen jälkeenkään.

 


Jouluaattoa vietimme perinteisesti syöden joulupuuron ja katsoen joulurauhan julistuksen  Areenasta Suomen aikaa kello 12.00. Iltapäivällä nautimme jouluaterian ulkona auringonpaisteessa. Kinkkua, porkkanalaatikkoa, äitini reseptillä tehtyä kinkkukastiketta, hasselbackan perunoita, wasabilohta, silliä, salaattia. Hiukan haikealla mielellä muistelimme Kuopion jouluja isolla porukalla ja äitini laittamia monenlaisia herkkuja ruokaa notkuvassa pöydässä.



Rekku Jalmari Luppakorvan 
jouluyön vahtivuoro



Tapaninpäivänä ajelimme taas Portimaoon  ja menin sairaalaan tiedustelemaan uudelleen leikkausaikaa. Edelleenkään sitä ei minulle annettu, nyt jätin uudelleen lääkärin lausunnon leikkaustarpeesta ja kirjoitin siihen lisäksi englanniksi ,että a)  haluan tilata leikkausajan b) että  vakuutusyhtiö on luvannut sen maksaa . Siellä luvattiin ottaa yhteyttä joulujen jälkeen. Sitä nyt sitten odotellaan!

 



Karin passi oli matkustanut veneily- ystävämme Timon mukana Suomesta Portimaoon. Nyt sovimme tapaamisesta ja kävimme sushi-buffetissa syömässä oikein mukavan aterian - ja edullisesti, vain 13 € per nenä. Ja valinnanvaraa oli vaikka kuinka.

 Sovimme myös Timon kanssa, että voisin tilata puuttuvat aurinkopaneelin piuhat hänen osoitteeseennsa. Ja sen teinkin sitten kun pääsimme Alvoriin,  jonne taas pysäköimme kopperon.

 Alvorissa viivyimme 3 yötä. Kävimme kävelyillä,  Kari pyörä enkillä ja paistattelimme päivää. Sama suomalaisauro edellen samassa paikassa, ei elämää. Oletamne, että heillä on asunto jossain lähisröllä.

 Aurinkopaneelin piuhartlaus oli aiheuttaa hermoromahduksen. Mitään tolkkua en saanut lähetyssysteemistä, joku kuriiri irma sitä alkoi hoitaa. Näytti pahasti siltä ettei sitä toimittaisi  Timon osoitteeseen vaan jonnekin aivan muualle. Saapa nähdä kuinka käy.

 Sunnuntaina 27.12. ajoimme noin tunnin matkan länteen päin Vlla do  Bispoon, Vento Norte matkaparkkiin. Saimme likipitäen viimeisen paikan. Ensin meidät osoitettiin varjon puolelle hyviin ahtaaseen paikkaan. Ihan emme ehtineet sinne edes aperuutellakaan, kun jo saimme aurinkoiselta puolelta paremman paikan.

 Olimme etukäteen ajatelleet että varaisin paikan saman tien ihan viikoksi,mutta toisaalta koska täällä pystyy varaamaan paikan aina vuorokausi kerrallaan, päätimme toimia nyt niin toistaiseksi.

 Elämme toivossa että saisin vihdoinkin sen leikkaausajan tuolle kädelle ja myös se aurinkopaneeli piuha pitää varmaan jonain päivänä käydä hakemassa Portimaosta.

 Wifi täällä toimii, välillä hyvin, välillä huonommin. Olisimme kernaasti katsoneet myös Tour de Skin  alkupäiviä. Valitettavasti nämä kisat ovat maksukanavilla,joten ne jäivät nyt sitten näkemättä. Seurasimme hiihtoja sanomalehti eurannasta ja iloksemme Kerttu Niskanen onnistui nappaamaan hopeamitalin 15 kilometriööä ja Jasmi Joensuu onnistui mainiosti ja hiihti sprintissä hopealle.

Täällä vietämme joitakin päiviä, jää nähtäväksi minkä verran aikaa. Riippuu mahdollisesta leikkausajasta ja laturipiuhan kohtalosta.

Onnellista alkavaa vuotta kaikille!

maanantai 23. joulukuuta 2024

23.12.2024 / Jouluisia kuvia Silvesistä

 

Toope ja Tonttu toivottavat kaikille 
HYVÄÄ JOULUA!



Nämä om tehty viinipullonkorkeista


Isoäidinneliöitä, 
jossain päin Portugalia oli tehty aivan jättisuuri 
kuusi samaan malliin, en enää löydä kuvaa.


Uskomattoman hieno virkkaustyö

Valtavan suuri pienoismalli vanhasta maalaiskylästä












































sunnuntai 22. joulukuuta 2024

14. – 21.12.2024 / Alvor - Silves


Alvor – > Faro → Portimão, kaupungin ranta -> Alvor - > Silves., noin 220 km.PTällä pätkällä olimmekin kaksi kertaa kaksi yötä peräjälkeen samassa paikassa. Sää oli useimpina päivinä lämmin, saatoimme jooa istuskella ulkona auton vieressä. Muutama tuulinen ja vähemmän lämmin päivä.

Feeragudo/Parchalista ajoimme Portimaossa rantaan ja pysäköimme isolle parkkipaikalle. Kävimme Pingo Docessa (ruokakauppa) etsimässä aromisuolaa ja kiinakaupassa ostamassa lukuisan määrän rannetukia. Itselle ja tuliaisiksi. Sen jälkeen ajoimme taas Lidlin parkkipaikalle ja kävimme Continent-ostoskeskuksen yhteydessä olevassa silmälasitikaupassa ja tilasimme minulle uudet monitehosilmälasit. Sellaiset mahdollisimman halvat, joutuisin joka tapauksessa Suomessa käymään erikoislääkärillä silmien takia ja uusimaan sitten lasit. Ne luvattiin aika nopeasti, noin viikossa. Jäimme vuosien takaisen hitaan  silmälasiostoksen vuoksi  miettimään, että  kuinkahan siinä oikein käy.

Illaksi ajoimme Alvoriin ilmaiseen parkkiin hiekkakentällä meren lähellä ja sieltä löysimme ihan mukavan paikan. Autoja oli aika paljon, mutta tilaa kuitenkin vielä. Yksi suomalaisautokin oli, mutta mitään elämää siinä ei näkynyt.

 16.12. Aamulla lämmintä 11 astetta, pilvistä. Käsi jo hiukan parempi. Auringon alkaessa paistaa  totesimme,  että aurinkopaneelien piuhat olivat jääneet veneeseen. Saa nähdä saammeko jollain taialla jossain vaiheessa hankituksi täältä Portugalista uudet.

Satamassa oli markkinat, oikeastaan  vihannesmarkkinat itse asiassa. Yhden  myyntikojun edessä oli valtavan pitkä jono. Huomasimme, että siellä paistettiin eräänlaisia munkkeja öljyssä. Ei kun jonon jatkoksi. Ihan hyviä olivat, sokeri-kaneli seoksessa pyöriteltyjä.

 Kari kävi pyörälenkillä. Iltapäivällä oli melkoinen yllätys: moottoripyörä toisensa jälkeen ajoi tietä pitkin joulupukin vaatteet päällä parrat liehuen.Niitä oli varmasti viitisenkymmentä. Myöhemmin ne ajoivat samaa reittiä takaisin.

Illalla hoitelin taas blogihommia ja siinähän se aika kuluikin.

16.12..  Läksimme ajamaan kohti Faroa. Vakuutuslääkäri soitti ja kyseli kuulumisia.

Ajelimme ympäri Portimãon ja lähistön  teollisuusalueita ja kyselimme aurinkopaneelin piuhoja. Eipä löytynyt mistään.

Teimme ruokaostokset ja Farossa ajoimme tutulle campingalueelle aivan rannan tuntumaan. Tuuli oli kova, lämmintä 17 astetta ja aurinko paistoi. Tarkenimme hetkisen istuskella auringonpaisteessa. Mukava kävely talojen välissä tuulensuojassa ja takaisinpäin myötäisessä hiekkarantaa pitkin.



17 12. Yöllä tuli todella todella kovaa ja keulapeitto piti ottaa pois paukuttamasta. Olimme eläneet toivossa, että voisimme paistatella päivää mutta koko päivän taivas oli pilvinen ja tuuli niin kylmä, että ei pihalla tarjennut istua. Olimme enimmäkseen sisällä.

18.12.  Nyt oli jo paljon lämpimämpää. Kävelimme rannalla pitkin lankkukäytävää. Sen varrella oli pitkät rivit pikkuruisia taloja. Luultavasti (ainakin aikaisemmin) kalastajien asumuksia. Lähes joka talon nurkalla oli skootteri tai moottoripyörä, tänne ei ollut tietä laisinkaan. Vain tämä lankkukäytävä.

Meille tuli tieto että renkaat olisivat tulleet, joten läksimme takaisin Portimaoon.

 Meillä oli aika kello 14.00 mutta hommiin päästiin kello 15.00. Kuan se kauan toimenpide ei kuitenkaan kestänyt, ja vähän neljän jälkeen homma oli jo hoidettu ja Chiccilllä oli uudet hienot lumihuippumerkillä  varustetut kitkarenkaat alla.

Yövyimme Portimaossa aivan keskustan tuntumassa, joen rannalla olevalla suurella pysäköintialueella. Vähän minua jänskätti tullaanko meidät hätistelemään pois, mutta saimme nukkua kaikessa rauhassa.

 19.12.. Aamulla ajoimme rannasta Portimaoon Lidlin pihaan ja kävelimme sitten läheiseen sairaalaan. Nyt minut vastaanotti oli hiukan vanhempi ortopedi ja röntgenkuvan jälkeen hän totesi, että leikkaus on tarpeellinen.  Ranteen palikat eivät ole aivan paikallaan. En uskaltanut sopia leikkausaikaa saman tien, ennen kuin vakuutusyhtiö hyväksyisi asian. Joka tapauksessa leikkaus menisi ensi vuoden puolelle juhlapyhien vuoksi.

Juuri kun olimme lähdössä uudelleen liikkeelle, tuli sähköpostiviesti että silmälasini olivat valmistuneet. Tosi nopeasti, hieno juttu. Hiukkasen elämä helpottuisi.

Lasit haettuamme ajoimme takaisin Alvoriin. Kari kävi rantakävelyillä, minä istuskelin ulkona auringonpaisteessa auton vieressä. Totuttelin vielä vähän uusiin silmälaseihin.

20.12. Aurinkoinen aamu, 14 astetta. Meitä alkoi askarruttaa joulutilanne eli että mahdammeko mahtua campingalueille. Pitää päästä sähköpiuhan päähän, että saamme ne harvat jouluherkkumne valmistettua.

Vakuutuslääkäri soitti, kyseli taas tilannetta  ja lupasi suositella Portugalissa leikkaamista, eli  nyt odotan sitten vakuutusyhtiön päätöstä asiasta.

 Läksimme kävelylle ja kävimme Alvorin virallisella campingalueella kysymässä mahtaisimmeko saada paikan jouluksi. Täyttä oli kuulemma. Päätimme siis lähteä koittamaan onneamme muualla ja ajoi ajelimme parinkymmenen kilometrin päähän Silvesiin. Kaksi ensimmäistä paikkaa olivat täynnä ja nyt alkoi jo vähän huolestuttaa ja  harmittaa. Kolmanteen, vanhaan tuttuun paikkaan mahtui hyvin. Varasimme paikan Tapaninpäivään aati.  Sää oli lämmin ja aurinkoinen istuskelimme auton vieressä ja paistattelimme päivää.

Huomenissa lähtisimme kuljeskelemaan tässä mukavassa pikku kaupungissa.

                   HYVÄÄ JOULUA!











lauantai 14. joulukuuta 2024

7. - 13.12.2024 / Montemor-o-Velho – Portimao



Montemor-o-Velho → Bombarral - >Alcater do Sal - > Castro Verde - > Camping Canelas (Armacao da Pera) - > Portimao (n. 559 km)


Kokeilin tässä ihan uutta juttua elikkä sanelin tätä tekstiä kännykälle ja niin vain se nyt muuntuikin sitten ihan kirjaimiksi ettei tarvitse tätä käpälää käyttää niin paljon tai siis en pysty sillä oikeastaan juuri läppärillä kirjoittamaan. Pientä jumppaa tarvitaan, että saan kännykän Word-tekstin siirretyksi käsiteltävässä muodossa läppärin Libre Writerille ja sitten editoiduksi sen julkaistavaan muotoon. Jotain tässä nyt kuitenkin viimeisimmästä kuluneesta viikosta.

Vanhempia kirjoittelen sitä mukaa kun saan aikaiseksi. Muistiinpanot ovat melko hataria ja sotkuisia, kuten kuvasta näkyy. Vasemman käden kirjoitusmotoriikassa ei ole hurraamista!

Kuvka ei juuri ole tullut otetuksi, liian hankalaa...

7.12. Tien varressa oli aika paljon metsäpalon jälkiä ja riisipeltoja. Olen aina vitsinä sanonut märkiä/vetisiä peltoja riisipelloiksi mutta täällä Portugalissa ihan oikeasti viljellään riisiä. Itse asiassa Googlen mukaan Portugal on Euroopan neljänneksi suurin riisin tuottaja.


 Päädyimme Montemor-o-Velhoon. Siellä on iso hieno linna. Ajoimme sen ohi jo aikaa sitten ja nyt päädyimme sen juurelle suurelle parkkipaikalle. Ylös linnalle vei monet liukuportaat, viimeiset niistä tosin vähän epäkunnossa. Olisimme mielellämme käyneet ihailemassa linnaa muurien sisäpuolella, mutta siellä on joku joulumaa ja pääsyliput eläkeläisiltä 8 €. Emme viitsineet lähteä lasten joulun ihmemaasta tutkimaan sillä rahalla vaan käännyimme takaisin.





Parkkipaikka oli tullut aivan täpötäyteen päivän mittaan mutta illalla se sitten tyhjeni. Meitä jäi vain 10 matkailuajoneuvoa yöksi parkkikselle. Päivä oli lämmin jopa 19 astetta, aurinko paisteli pilvien takaa.



8.12. ajelimme liikenneympyrästä toiseen mutkaista tietä. Tuuli oli todella kova. Ensimmäinen campingalue jonne olimme menossa, oli kiinni. Oli neitseellisen sikiämisen juhlapyhä. Kaikkea sitä kuuleekin! Päädyimme siis Bombarralliin Continent-kaupan taakse ilmaiseen vaatimattomaan matkaparkkiin ja yövyimme siinä.

Kävimme ruokakaupassa. mmintä oli 11 astetta, aurinko paistoi ja tuuli kovaa.

9.12. Kävimme tankkaamassa ja ajoimme vilkkaassa liikenteessä liikenneympyrästä toiseen Lissabonin ohi. Nyt alkoi näkyä jo haikaranpesiä ja korkkitammia. Teitä reunusti hienot pinjarivistöt. Tie oli oikein hyvä mutta nopeusrajoitus oli vain 70 km/h. Edelleenkin näkyi tienvarressa riisipeltoja.

 Menimme Alcacar do Salin camping.alueelle Oikein mukavan näköinen paikka. Parcelat olivat suuret, kissoja kuljeskeli ympärillä useampia ja lammaslauma aterioi aidan takana. Alueella oli aika tyhjää, muutama muu reissuauto.

 Saimme vihdoin viriteltyä joulukoristeet paikalleen. Tontut kurkkivat nyt ikkunalla ja tuntuu oikein mukavalta.

 Tiistai 10 joulukuuta. Aamulla oli vain 3 astetta lämmintä. Yöllä oli ollut ilmeisesti aivan nolla, koska asfaltilla oli jäätä

 Suuntasimme kohti Castro Verdeä. Tien varressa oli kaunista pinjametsää, taimiviljelmiä ja useassa paikassa lampaita hyvin niukoilla sänkipellolla aterioimassa.

 Castro Verden campingalue on meille viime talvelta ennestään tuttu. Kävimme taukotilan kirjastossa, pesimme kaksi koneellista pyykkiä ja paistattelimme päivää. Kuivurit olivat rikki, mutta tuuli hiukan ja aurinko paistoi sen verran, että melkein saimme pyykit kuiviksi.

 Keskiviikko 11 joulukuuta. Köröttelimme rämisevää tietä Camping Canelasiin lähelle Armacao da Peraa. Alueella on enimmäkseen vakituisia asukkaita. Telttoja parcela toisensa jälkeen. Löysimme kuitenkin itsellemme mukavan paikan. Tarkenimme istuskella hiukan auton edustalla ja saimme kuivateltua viimeiset kosteaksi jääneet pyykit. Uima- allaskin alueella oli, mutta ei siellä ketään näkynyt uimassa.

 Torstai 12.12. Ajelimme Portimaoon pienen matkan, noin kaksikymmentäneljä kilometriä. Liikenneympyrä toisensa perään. Parkkeerasimme Lidlin parkkipaikalle ja kävimme hiukan ostoksilla. Etsiskelimme rengaskauppaa ja kuinka ollakaan: tällä kertaa meillä kävi tosi hyvä tuuri. Aivan ensimmäisessä liikkeessä oli sellainen palvelu, että saimme tilattua uudet kelvolliset talvirenkaat lumihuippumerkinnöillä. Ne tulevat joskus ensi viikolla.

 Ajoimme vanhaan tuttuun paikkaan rannalle Praia do Alemandolle. Mutta kuinka ollakaan: sinne oli laitettu alueiden eteen kivenlohkareita, vain muutama parkkipaikka oli käytettävissä. Paikalla oli vain kaksi matkailuautoa. Alkoi epäilyttää, ja kun googletin, löysin tiedon että nykyään Portimaossa saa pysäköidä vain matkailuautoille osoitetuilla paikoilla tai camping alueilla. Neljänsadan euron sakon uhalla. Siispä ajelimme takaisin Lidlin parkkipaikalle ja vietimme siinä seuraavan yön yön.

Aamulla oli käynti läheisessä yksityissairaalassa, matkavakuutuksen piikkiin. Vähänkö jännitti, sillä käsi on ollut aika kipeä. Toivoin hartaasti etten joutuisi leikeltäväksi.

Röntgenkuvissa näytti, että luut olisivat paikoillaan. Kipuihin tohtori määräsi kolmenlaisia vahvempia särkylääkkeitä (Viseussa vain parasetamolia ja ibuprofeiinia, normaalia apteekkitavaraa). Viikon päästä uudet kuvat ja lääkärikäynti.

Makeavesipumppu oli kiukkuillut jo pitkään, välillä paineet katosivat tykkänään. Löysimme aivan sillan kupeesta matkailuauto- ja venekorjaamon ja kuinka ollakaan: sieltä löytyi meille sopiva uusi pumppu ja asennus tapahtui saman tien. Uskomatonta mutta totta!

Yövyimme Ferragudossa vaatimattomalla mutta kelvollisella Campervan Camper Parking alueella.(10 € / vrk sähköllä). Aurinko paistoi muutaman sadekuuron jälkeen ja paistattelimme taas päivää auton kupeessa.

Olimme hyrisseet hyvästä mielestä vesipumppuongelmamme ratkettua, mutta yks kaks ruokaillessamme pumppu alkoi hyristä eikä loppunut ollenkaan. Tuli vähän kiire tutkimaan, missä vika. Sisältä ei mistään löytynyt vesivuotoja. Lopulta selvisi, että takatallin suihkun letku oli juuresta lahossa kunnossa ja nyt, kun pumppu antoi kunnolla painetta, se oli pettänyt. Korjaus oli helppo, pätkä huonoa letkua pois ja liitin paikalleen. Helpotuksen huokaus!

Kari kävi ihailemassa Portimaon rantakallioita sillä välin kun 
minä jumppailin tämän blogin kanssa.